Tekijä: Reetta Peltonen

Saimme hienon mahdollisuuden osallistua Lastensuojelun Keskusliiton vetämään Omavalvonnan yhteistoiminnallinen kehittäminen lastenkodissa – hankkeeseen ja sen yhteydessä laaditun oppaan kirjoittamiseen. Mukana hankkeen työskentelyssä oli kokemusasiantuntijanuoria Osallisuuden aika ry:stä, allekirjoittanut NOJA -hankkeesta sekä yhden lastenkodin johtaja, vastaava ohjaaja, ohjaaja ja nuoret.

Tänään julkaistu opas ”Meidän oma valvontasuunnitelma – opas nuorten osallisuutta tukevaan omavalvontatyöhön lastenkodeissa” sekä asiaa koskeva lehdistötiedote löytyvät Lastensuojelun Keskusliiton sivuilta.

Lasten ja nuorten oikeutta muodostaa näkemyksensä asioista, jotka merkittävällä tavalla koskevat häntä itseään, on tärkeää tukea. Kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille ja nuorille tällainen merkittävä asia on lastenkodin toiminta kaikkine siihen liittyvine kysymyksineen.

Avoin, ilmiöitä ja niiden merkityksiä tarkasteleva keskustelu on yleensä aina hyvä lähtökohta ymmärryksen rakentamiselle ja nuorten saamiselle mukaan. Vaikeisiin käsitteisiin tai yksityiskohtiin ei pidä takertua. Asioiden ja ilmiöiden taustalta on löydettävissä selkeitä ideoita, joita on hyvä auttaa hahmottamaan nuorille. Tämä kaikki lisää nuoren mahdollisuuksia muodostaa yhteyksiä asioiden välille ja muodostaa niistä mielipiteitään.

Lasten ja nuorten omavalvontasuunnitelma toimii esimerkkinä lasten ja nuorten ymmärrystä ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäävästä ja heidän oikeuksiaan kunnioittavasta työstä. Lasten ja nuorten osallistaminen lastenkodin omavalvonnan merkityksen tarkasteluun on mahdollisuus tukea heitä muodostamaan käsityksensä saamastaan palvelusta ja antamaan siitä palautetta. Tämä tulisi nähdä lakisääteisen omavalvontatyön tärkeänä osana.

Pasi

Lastensuojelun sijaishuollossa oleville nuorille on tärkeää, että he voivat luottaa ympärillään oleviin aikuisiin. Luottamusta rakentaa se, että nuori voi tunnistaa aikuisen läsnäolon turvalliseksi, nuori voi kokea, että häntä kohdellaan arvostavasti, nuoren näkemyksiä ja mielipiteitä kunnioitetaan ja ne huomioidaan nuoren asioista päätettäessä. Lisäksi luottamusta rakentaa se, että nuori voi halutessaan käydä keskustelua aikuisten kanssa siitä, onko hänen asioitaan hoidettu asianmukaisesti ja laadukkaasti.

Luottamuksen kokeminen ei ole aina vakaa ja pysyvä tila nuoren ja hänen asioistaan vastaavien aikuisten välillä. Epäluottamukselle on annettava myös tilaa. Se on usein edellytys muutoksen mahdollisuudelle. Myös aikuiset voivat kokea epäluottamusta nuoren toimia kohtaan. Epäluottamuksen tunnistaminen, oli kyseessä sitten nuoren kokemus arkipäivän sääntöjen epäreiluudesta sijaishuoltopaikassaan tai itseään koskevan päätöksen virheellisyydestä, on tärkeä lähtökohta sille, että nuoren tilanteessa, yhdessä nuoren kanssa, voidaan hakea yhteistä ymmärrystä lisääviä näkökulmia. Viimekädessä luottamusta voi vahvistaa myös se, että nuorta autetaan käyttämään oikeusturvakeinoja, kun yhteistä ymmärrystä ei ole saavutettu.

NOJA-toiminnassa ajattelemme, että  sijaishuollossa olevan nuoren luottamusta voidaan osaltaan vahvistaa sillä, että häntä autetaan ymmärtämään mistä lastensuojelussa on kysymys, kuinka nuoren asema ja oikeudet turvataan lastensuojelussa ja miten nuori voi itse vaikuttaa omassa asiassaan. Asioiden ymmärtäminen edellyttää nuorelta sitä, että hänelle tarjotaan mahdollisuutta saada asioista riittävästi tietoa hänelle sopivalla tavalla; esim. siitä, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla ja kuka niistä vastaa, tai mitä nuori voi tehdä, jos kokee tuleensa väärin kohdelluksi.

Tieto tekee asiat paremmin ymmärrettäväksi: asiat eivät vain tapahdu, vaan niillä on perustellut syynsä. Asioista tulee keskusteltavia ja läpinäkyviä. Tärkeää on, että nuoren asioista vastaavat aikuiset tiedostavat nuoren tiedon saannin ja ymmärryksen kehittämisen tarpeen ja kuinka heidän tulee näihin nuorten tarpeisiin vastata. Nuoret itse pitävät tärkeänä, että he voivat halutessaan saada tietoa ja vaikuttaa omiin asioihinsa.

Olemme pohtineet yhdessä nuorten kanssa ymmärryksen merkitystä luottamuksen kokemisen kannalta. Nuoren ymmärrys kehittyy vuorovaikutuksessa, jossa hän tunnistaa olonsa turvalliseksi,  voi kokea arvostusta ja olla omalla tavallaan aktiivinen osapuoli. Yhdessä aikuisten kanssa keskustelu on nuorelle tärkein tapa saada tietoa ja löytää merkityksiä niille asioille ja ilmiöille, jotka nuoren mielessä vaikuttavat hänen suhtautumiseen ja uskoon siitä, mihin hän voi elämässään luottaa.

Pasi

NOJA-hanke on jatkunut kehittämispiloteilla kahdessa eri lastensuojelulaitoksessa. Suuri kiitos Lehtisaaren nuorisokodille ja Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön yksikölle tästä mahdollisuudesta!

Molemmissa laitoksissa järjestettiin toimintaa useampana peräkkäisenä viikkona. Osa nuorista oli mukana jokaisella tapaamiskerralla, mutta mahdollista oli osallistua myös vain osaan tapaamisista. Olimme myös ennen varsinaisten toimintakertojen alkamista käyneet esittäytymässä nuorille. Ennen nuorten tapaamisia perehdytimme lisäksi yksiköiden työryhmät toiminnan tavoitteisiin ja toteutukseen. Lopuksi työskentely vedettiin yhteen nuorten ja aikuisten kanssa yhdessä.

Tunnelmamme kehittämispiloteista ovat positiiviset ja rohkaisevat! Peruslinjaukset tuntuivat toimivilta, ja nuorten kanssa päästiin keskustelemaan monista ydinasioista liittyen lastensuojelujärjestelmään ja heidän asemaansa siinä. Paljon riittää toki vielä mietittävää ja kehitettävää.

Omat kokemuksemme täydentyivät nuorilta ja aikuisilta saadulla palautteella. Palautteen perusteella yleinen arvio oli, että toiminnalla pystyttiin auttamaan nuoria ymmärtämään paremmin omaa asemaa ja oikeuksia sijaishuollossa. Ennen kaikkea tärkeä oli kuulla, että toimintaan osallistuminen oli ollut nuorille kokemuksena mieluisa. Erään nuoren sanoin: ”Natsas hyvin”.

Aikuiset kertoivat havainneensa nuorissa aktivoitumista ja uudenlaista kiinnostusta omissa asioissaan, ja yhdistivät sen toimintaan osallistumisen vaikutukseksi. Saimme näiltä sijaishuollon ammattilaisilta myös tärkeitä näkökulmia siitä, millaisia hyötyjä, mutta toisaalta myös mahdollisia ongelmia toiminnan toteuttamiseen voi liittyä. Yksi ohjaaja kuvasi ajatuksiaan seuraavasti: ”Aina olisi mahdollisuus vastakkainasetteluun, kun käydään läpi oikeuksia ja velvollisuuksia… … mielestäni toiminta ei kuitenkaan tällaista vastakkainasettelua aiheuttanut.”

Päällimmäisenä tunteena kehittämispiloteista jääkin mieleen vahva yhteinen halu lisätä nuorten osallisuutta omissa asioissaan. Siitä kiitos hienoille yhteistyötahoille!

Reetta

NOJA-toiminnassa tarkastelemme sijaishuoltoa ja sijoitetun nuoren asemaa perus- ja ihmisoikeuksien viitekehyksestä. Tämän vuoksi toiminnassa onkin perus- ja ihmisoikeuskasvatukseen ja sen tavoitteisiin liittyviä piirteitä.

Tarkastelutavan kautta nuoret saavat ensinnäkin tietoa ja ymmärrystä perus- ja ihmisoikeuksista yleisinä ja kaikille yhtäläisesti kuuluvina oikeuksina. Lisäksi tavoitteena on auttaa nuoria näkemään, kuinka perus- ja ihmisoikeuksien sisältö ja merkitys konkretisoituvat lastensuojelussa ja nuoren elämässä.

Yhdessä nuorten kanssa käytävien keskustelujen ja erilaisten toiminnallisten tehtävien avulla haemme vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Miksi perus- ja ihmisoikeudet ovat erityisen tärkeitä? Miten nuoren perus- ja ihmisoikeuksia pyritään turvaamaan sijaishuollossa? Miksi ja miten nuoren perus- ja ihmisoikeuksia saatetaan joskus joutua rajoittamaan? Miten nuoret voivat itse edistää omien perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumista?

Käsittelyn perustana on ihmisarvon käsite, joka on perus- ja ihmisoikeuksien moraalinen ja juridinen ydinkäsite. Toisaalta yhdistämme asioiden käsittelyn vahvasti nuoren arkeen, sillä perus- ja ihmisoikeudet ovat ennen kaikkea meidän jokaisen arkipäivää! Keskeisenä tarkastelun kohteena on nuoren oman osallisuuden merkitys läpileikkaavana ihmisoikeusperiaatteena: osallistumisoikeus turvaa nuoren kaikkien oikeuksien toteutumista.

Tavoitteenamme on, että perus- ja ihmisoikeusperustainen lähestymistapa toisi nuorelle uudenlaista kykyä jäsentää lastensuojelun toimia omassa asiassaan ja voimaannuttaa heitä arvostamaan itseään oikeuksien haltijana ja käyttäjänä. Lisäksi toiveena on saavuttaa myös laajempaa vaikutusta: parhaassa tapauksessa yksilöiden oikeuksia ja osallistumista koskevat periaatteet iskostuisivat nuorten mieliin pätevinä elämää ohjaavina periaatteina läpi eri elämänalojen ja ikäkausien, eivät rajoittuen vain nuoren sijoituksen aikaan.

NOJA-toiminnan ytimenä on nuorille järjestettävä ryhmätoiminta. Alusta asti mukana on lisäksi ollut tavoite löytää toimiva rooli ja rakenteet nuoren arjen aikuisten eli sijaishuoltopaikan työntekijöiden osallistamiselle toimintaan.

Aikuisten tietoisuus ja näkemykset nuorille järjestettävästä toiminnasta on monella tapaa tärkeitä. Ensinnäkin nuorten toimintaan motivoimisen osalta aikuisilla on keskeinen merkitys. Yhtä lailla oleellista on yhteisen tietoisuuden merkitys avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamiseksi. Tärkeää on myös, että nuoret voivat halutessaan keskustella työntekijöiden kanssa jälkeen päin toiminnassa käsitellyistä kysymyksistä. Nämä edellyttävät sitä, että aikuiset ovat riittävän hyvin perillä toiminnan sisällöstä ja tarkastelutavoista.

Keskustelimme keväällä kehittämiseen osallistuneiden nuorten kanssa siitä, millaisia eri näkökulmia heillä on aikuisten mukanaoloon ja mukanaolon tapoihin. Keskustelut vahvistivat ajatuksiamme siitä, että nuorten kanssa työskentelyn rinnalle on tarpeen etsiä sopivia tapoja yhdistää aikuiset mukaan toimintaan.

Tiedustelimme nuorilta lisäksi sitä, missä toimintaa olisi heidän mielestään paras tarjota; nuorten omissa asuinpaikoissa vai jossain ulkopuolisissa tiloissa. Näiden nuorten yksimielinen näkemys oli, että ehdottomasti siellä, missä nuoret asuvat!

Näiden ajatusten viitoittamana lähdemme toteuttamaan ensimmäistä pilottiamme paikan päälle lastensuojelulaitokseen loka-marraskuun vaihteessa – tiiviissä yhteistyön hengessä niin nuorten kuin sijaishuoltopaikan aikuisten kanssa.

Näin syyskauden alkuun on kiva ensin pysähtyä hetkeksi ja katsoa hetki taaksepäin ennen kiivaimman arjen käynnistymistä. Saimme tiedon STEA-rahoituksesta viime vuoden joulukuussa ja tosiasiallisesti hanke käynnistettiin helmikuun alussa. Takana on siten projektin ensimmäinen puolivuotinen.

Tämän puolivuotisen tärkein ja samalla antoisin osa oli ehdottomasti kahden kuukauden mittainen työskentelyjakso nuorten ryhmän kanssa. Viikoittaiset tapaamiset rytmittivät kevättämme huhtikuun lopusta aina juhannusviikolle, jolloin pidimme nuorten kanssa hauskat lopettajaisjuhlat.

Kevääseen mahtui myös paljon muuta. Ensinnäkin hoidettavana oli monia konkreettisia asioita, lähtien toimitilojen etsimisestä sekä kalusteiden ja työvälineiden hankinnasta. Onneksemme löysimme nopeasti hyvät tilat Lapinlahden vanhasta sairaalasta, jossa työskentelee paljon myös muita lapsi- ja sote-alan yhdistyksiä. Näihin puitteisiin on ollut erityisen mukava kutsua eri tahoja kuulemaan hankkeestamme sekä keskustelemaan nuorten tiedollisista oikeuksista.

Aivan omanlainen projektinsa oli nettisivujen suunnittelu. Pohdimme paljon sitä, mitä haluamme ja mikä on oleellista viestiä toiminnasta sen alkuvaiheessa sekä miten saisimme ”NOJA-fiilistämme” välitettyä sivujen kautta. Tärkeä tekijä on myös sivujen visuaalinen ilme, johon saimme, teknisen toteutuksen ohella, ammattitaitoista apua Aleksilta Maene Oy:stä.

Alkavan syyskauden käynnistämme palaamalla ajatuksissa kevään työskentelyyn nuorten kanssa. Siitä saatujen kokemusten ohjaamina ja nuorilta saadun palautteen innoittamana lähdemme jatkokehittämään varsinaista NOJA-toimintaa, eli ensi vaiheessa lastensuojelulaitosten nuorille tarjottavaa ryhmätoimintaa. Edessä on todella mielenkiintoinen, luova sekä myös vaativa työvaihe, johon tartumme innolla!

Reetta