Tekijä: Reetta Peltonen

Lastensuojelun Keskusliiton kanssa laaditun ”Kaikkein tärkeimmät asiat – nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa” -oppaan yhteydessä tulee käyttöön verkkomateriaali, joka käsittelee nuoren oikeuksia sijaishuollossa. Verkkomateriaali on suunnattu sekä aikuisille että nuorille, ja sen toivotaan tarjoavan tukea yhteiselle oikeuksia koskevalle vuoropuhelulle. Materiaali löytyy osoitteesta www.oikeudetsijaishuollossa.fi.

Verkkomateriaaliin käsiteltäviksi ovat valikoituneet ne nuorelle kuuluvat perus- ja ihmisoikeudet, joihin liittyvät ilmiöt ovat sijaishuollossa erityisesti esillä. On kuitenkin tärkeä huomata, että yhtä lailla kaikki muut perus- ja ihmisoikeudet ovat nuorelle tärkeitä, eikä tarkastelua ole syytä rajoittaa ainoastaan materiaalissa käsiteltyihin oikeuksiin.

Oikeuksien kuvaukset on rakennettu materiaalissa seuraavasti:

• Ensin kuvataan niitä jokaiselle ihmiselle tärkeitä asioita, joita suojataan perus- ja ihmisoikeutena sekä kerrotaan mitä oikeuden antama suoja tarkoittaa käytännössä.
• Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan oikeuden merkitystä erityisesti sijaishuollossa.

Verkkomateriaali sisältää lisäksi aihetta taustoittavia kysymyksiä, esim. miksi oikeuksia koskeva tieto on nuorelle tärkeää ja mitä lapsen edulla tarkoitetaan, eli samoja teemoja kuin oppaassa.

Verkkomateriaalin sisällöt ovat syntyneet NOJA-hankkeen kokemuksista käsitellä oikeuksia nuorten kanssa. Materiaalia on kehitetty pitkin hankematkaa, sekä käytetty toiminnassa. Voidaan sanoa, että kyse on ollut prosessista, johon kaikki hankkeen aikana tavatut nuoret ja heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat vaikuttaneet. Palautetta on saatu ja haettu myös yhteistyötahojen aikuisilta, ja tekstejä ovat kommentoineet lisäksi tutkijat ja lapsen oikeuksien asiantuntijat. Kieltä on mietitty yhdessä selkokielen asiantuntijan kanssa.

Nuorten kanssa järjestettiin erikseen myös työpajat, joissa pohdittiin sekä oikeuksien sisältöjen kuvaamista että kuvitusideoita. Mukana oli nuoria, jotka olivat osallistuneet aiemmin hankkeen ryhmätoimintaan. Myös kevään 2019 työskentelyssä SOS-kehittäjänuorten kanssa mietittiin tekstejä ja kuvituksia.

Nuorilta tulleista kuvitusideoista haluamme nostaa erityisesti esiin seuraavat:

• Heijastin kuvastamassa aikuisen nuoreen kohdistamaa suojelua ja huolenpitoa.
• Idea ”suojakuplasta” kuvaamaan oikeutta koskemattomuuteen ja turvallisuuteen nousi esiin useammalta eri nuorelta.
• Oikeus kehitykseen ei ollut helpoin kuvituksen keksimisen osalta. Mikä innovatiivinen idea siis olikaan pelimaailmaa resonoiva nuoli ”level up” kuvaamaan siirtymistä aina seuraavalle tasolle!

Kuvitukset toteutti loistava graafinen suunnittelija Inka Kosonen.

Matkan varrella saadussa palautteessa on välillä nostettu esiin kysymys siitä, voisiko materiaali sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi lastensuojelulain sääntelystä. Kysymys on perusteltu ja varmasti myös sentyyppiselle materiaalille on tarvetta. Tässä materiaalissa on kuitenkin haluttu kuvata ennen kaikkea perus- ja ihmisoikeuksien perustavanlähtöisiä ideoita ja tavoitteita.

Tarkastelutapaa voi ehkä kuvata ilmiölähtöiseksi. Tavoitteena on auttaa ennen kaikkea hahmottamaan kokonaisuuksia ja asioiden välisiä yhteyksiä, ja tarjota näin tukea nuoren sijaishuoltoasiakkuuden yhteiselle perus- ja ihmisoikeusperustaiselle tarkastelulle.  Lainsäädäntö ja järjestelmät muuttuvat nopeaan tahtiin. Siltä osin kuin se on mahdollista, materiaalissa on pyritty myös siihen, että se kestäisi aikaa. Toivottavasti materiaali onnistuu kuitenkin herättelemään lisätiedon tarpeita, ja vastaukset taas löytyisivät nuorten ja aikuisten yhteisissä keskusteluissa.

On myös hienoa, jos materiaali osoittautuu sellaisesti, että sitä voisi hyödyntää erilaisten jatkokehittelyjen pohjana. Ehkä sisältöjä hyväksikäyttäen voisi esim. laatia yhdessä nuorten kanssa oman esitteen nuoren oikeuksista ja niiden turvaamisesta juuri heidän omassa sijaishuoltopaikassaan? Hyödynnettävyyden lisäämiseksi materiaalin voi myös tulostaa sivuilta ja suoraan tästä.

Hankematka alkaa olla viittä vaille valmis, sillä meneillään on viimeinen varsinainen hankekuukausi. Pasi aloitti jo kuun alussa uudessa tehtävässä, mutta jatkaa loppuun asti osa-aikaisena. Hän siirtyy Lapsistrategian projektiin, jossa nuoria kuullaan lastensuojelulain muuttamista koskevasta lakiesityksestä. Mikä hienointa, projektissa on tarkoitus hyödyntää myös hankkeemme kokemuksia – onhan tiedolla ja ymmärryksen varmistamisella mitä suurin merkitys lasten ja nuorten kuulemisen yhteydessä.

Viime kuukaudet ovat kuluneet tiiviisti Lastensuojelun Keskusliiton kanssa laadittavan yhteisoppaan kirjoittamisessa. Opas julkaistaan maaliskuun lopussa. Oppaassa käydään läpi sitä, mikä oikeuksia koskeva tieto on nuorelle sijoituksen aikana keskeistä ja miten aiheita voi käsitellä yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi tarkastellaan nuoren tiedollisia oikeuksia koskevaa sääntelyä sekä pohditaan tiedon merkitystä. Oppaan yhteydessä julkaistaan erityisesti oikeuksien sisältöjä käsittelevä Tärkeitä oikeuksia sijaishuollossa -verkkomateriaali. Materiaalista ja sen syntyprojektista kirjoitamme vielä erikseen.

Hankkeessa työskentelimme nuorten kanssa ryhmämuotoisesti, mutta oppaassa lähestymistavaksi on otettu joustavuus: mallinnukset on tarkoitettu hyödynnettävästi niin ryhmä- kuin yksilötyöskentelyssäkin. Opas on myös suunnattu laajasti kaikille eri lastensuojelualan toimijoille. Ajatuksena on, että näin hankkeessa kehitetyt tavat lisätä nuorten oikeudellista ymmärrystä voivat levitä mahdollisimman tehokkaasti. Toivomme todella, että opas osoittautuu hyödylliseksi välineeksi edistää nuorten tiedollisia oikeuksia!

Lisäksi olemme viime kuukausina tavanneet ja kertoneet hankkeen kokemuksista eri tahoille. Usein on kysytty, yllättikö hankkeen aikana jokin erityisesti? Näissä hetkissä huomaa, miten osin on vaikea jälkikäteen tavoittaa ajatuksia, joita ennen projektin alkua on ollut. Ehkä helpompi on vastata, mikä ei yllättänyt meitä: nuorten kanssa saa aikaan todella mielenkiintoisia keskusteluita laajasti eri perus- ja ihmisoikeuslähtöisistä teemoista ja asioiden pohtiminen yhdessä nuorten kanssa on mukavaa. Jokainen nuori on yksilö, jolla on omat kiinnostuksen kohteensa, osallistumisen tapansa sekä tarpeensa tietää asioista ja käsitellä niitä.

Kokemuksia kerromme myös 30.3. järjestettävässä webinaarissa, jonne voi ilmoittautua täältä:
https://www.lskl.fi/tapahtumat/webinaari-kaikkein-tarkeimmat-asiat-nuoren-oikeus-oikeuksiaan-koskevaan-tietoon-sijaishuollossa/

Olemme tehneet Osallisuuden Ajan kanssa yhteistyötä koko hankkeen ajan, ja mielenkiintoisia suunnitelmia on myös hankkeen jälkeiselle ajalle NOJA-mallinnusten ja kertyneen tietotaidon hyödyntämisestä Osallisuuden Ajan puitteissa. Aiemmin kerroimmekin jo yhteistyöstä SOS-lapsikylän kanssa ja sen hienoista jatkoista.

Vaikka tämä hanke päättyy, monia erilaisia jatkopolkuja on siis näkyvissä. Itse jään seuraavaksi vielä astetta konkreettisemmin ”kotitoimistolle”, eli lasten kanssa kotiin. Projekti on ollut hieno ja arvokas kokemus. Ennen kaikkea se on ollut hyvin opettavainen, ja saanut todella ymmärtämään, mistä perus- ja ihmisoikeuksissa on syvimmillään kyse. Niistä lasten ja nuorten aivan Kaikkein Tärkeimpien Asioiden suojelemisesta, jotka meidän aikuisten velvollisuutena on turvata jokaiselle ainutlaatuiselle lapselle ja nuorelle.

Reetta

Puhuttaessa nuorille kuuluvista oikeuksista esiin nousee usein kysymys myös nuorten velvollisuuksista. Asiaa on tarkasteltu mm. yhteiskuntaan liittymiselle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle annettavien merkitysten kautta. Usein velvollisuudet liittyvät oikeuksien käyttöön, esimerkiksi nuorten taloudelliseen toimijuuteen. Myös itsestä huolehtiminen edellyttää vastuullista toimintaa.

Lasten ja nuorten kohdalla velvollisuudet liittyvät usein arjen tilanteisiin. Vastuulliseen ajatteluun opitaan harjoittelemalla. Vastuullisuus vaatii sitoutumista, reflektointia ja konkreettisia taitoja. Vastuullisuus on jo olemassa ja samalla osin vielä potentiaalina kasvavassa ja kehittyvässä lapsessa ja nuoressa. Sen vuoksi todellista vastuun kantamisen taakkaa on tärkeä rajata heidän kohdallaan. Pienikin lapsi oppii helposti vihreän valon merkityksen tieliikenteessä, mutta vastuu omasta tai muiden turvallisuudesta on kuitenkin paljon isompi kysymys. Sen haltuunotto vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevat ajatukset ovat yhteydessä ihmisenä kasvun ja erityisesti vastuunottoon kasvamisen välttämättömyyteen.  Tämä on yksi syy, miksi lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä sekä omista että muiden perus- ja ihmisoikeuksista.

Perus- ja ihmisoikeudet rakentavat korvaamattomalla tavalla käsitystämme hyvän ja ihmisarvoisen elämän perusedellytyksistä. Nuorille se tarkoittaa tietoa oikeuksistaan, joiden avulla he voivat jäsentää arvoaan ihmisinä ja muokata käsitystään vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perusteista maailmassa.

Perus- ja ihmisoikeusperustainen lähestymistapa painottaa ajatusta, että meidän kaikkien tulee osoittaa kunnioitusta ihmisarvoa turvaavia oikeuksia kohtaan ja noudattaa niitä. Tämä on mahdollista, kun jo lapsena ja nuorena opimme tunnistamaan niitä tilanteita, joissa oikeudet toteutuvat, niiden toteutumista edistetään tai niitä erityisesti suojataan.

Vastuullisuus itseä ja muita kohtaan rakentuu arvostamisen ja kunnioittamisen asenteesta, ja siihen liittyy kyky arvioida niin omaa hyvinvointia kuin myös kanssaihmisten tarpeita. Vastuullisuuden perustana on myös taito hahmottaa erilaisia syy-seuraussuhteita, joihin jo lapsuusiällä on tärkeä saada monipuolisesti kokemusta. Vastuullisuuteen kasvamista vahvistaa lapsen ja nuoren oma kokemus hyvästä ja oikeudenmukaisuudesta. Sitä vahvistaa myös lasten ja nuorten mahdollisuus kiinnittää tärkeinä pitämiään asioita pysyväksi osaksi omaa elämäänsä ja osallisuuttaan. Tulevaisuuden kuva on myös tärkeä: viime kädessä vastuullisuuteen liittyy kysymys luottamuksesta ja kyvystä ylläpitää toivoa elämän muutoskohdissa ja maailmankuvan muuttuessa.

Pasi Pollari

Palasin lokakuun alussa antoisan vanhempainvapaan jälkeen taas töihin. Kymmenen kuukautta kului toisaalta nopeasti, mutta ehtipä maailma sinä aikana muuttua!

Korona vaikutti tietysti hankkeen ryhmätoimintaan keväällä, ja myös esimerkiksi lastensuojelun kesäpäiville suunniteltu työpaja jäi harmi kyllä toteutumatta. Onneksi saimme kuitenkin yhteistyön SOS-lapsikylän kanssa siirrettyä alkusyksylle. Toimintaa on järjestetty yhdessä SOS-kehittäjäryhmän kanssa, ja kehittäjänuoren tuominen mukaan toiminnan vetämiseen yhdessä ammattilaisen kanssa on toiminut erittäin hyvin. Nuorten palaute toiminnasta on ollut innostunutta!

Olemme päässeet pitkälle myös laitosyhteistyön suunnittelussa yhdessä Osallisuuden Ajan kanssa. Ajatuksena on NOJA:ssa kehiteltyjen mallinnusten ja puhetapojen yhdistäminen Osallisuuden Ajan yhteiskehittämistoimintaan. Vallitseva tilanne on vaikeuttanut käytännön toteutusta, mutta toiveena on tavalla tai toisella ehtiä pilotoida toimintaa käytännössäkin lähikuukausien aikana.

Iso loppuhankkeen kokonaisuus on yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa laadittava julkaisu, joka ilmestyy alkuvuodesta. Julkaisun yhteydessä vapaaseen käyttöön tulee myös verkkomateriaali, jota olemme laatineet pitkin hankematkaa ja käyttäneet yhteistyötahojen kanssa.

Loppuhankkeen aikana käymme lisäksi kertomassa eri tahoille kokemuksistamme. Olettehan yhteydessä, jos haluatte omassa organisaatiossanne kuulla hankkeemme kokemuksista, niin sovitaan (etä)tapaaminen!

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille,

Reetta

Syksy on vaihtunut alkutalveksi, eikä joulukaan ole kaukana. Syksyyn on mahtunut monia hienoja kohtaamisia ja keskusteluja niin nuorten kuin ammattilaistenkin kanssa.

Jäin miettimään, minkä asian haluaisimme nostaa menneestä syksystä erityisesti esille. Ehkä se voisi olla ilahduttava huomio siitä, kuinka paljon enemmän lastensuojelussa nykyään puhutaan lasten ja nuorten oikeudesta tietoon, verrattuna esimerkiksi vuoden 2017 tilanteeseen, jossa lähdimme edistämään hankeideaa. Aihe tuntuu olevan pinnalla aivan eri tavalla kuin aiemmin, oli kyse sitten kohtaamisista kentän työntekijöiden kanssa tai vaikkapa laillisuusvalvojien kannanotoista.

STEA:n viime viikolla julkaistu myönteinen avustusehdotus sinetöi ensi vuoden suunnitelmat. Keväällä tiedossa on kaksi mielenkiintoista työskentelyjaksoa. Ensinnäkin jatkamme yhteistyötä SOS-lapsikylän kanssa perhehoidon puolella. Toinen keväällä odottava asia on Osallisuuden Ajan kanssa tehtävä laitosyhteistyö NOJA-mallinnusten ja yhteiskehittämisen merkeissä.

Ensi vuoden iso asia on myös Lastensuojelun Keskusliiton kanssa laadittava yhteisjulkaisu koskien nuorten tiedollisten oikeuksien turvaamista. Julkaisussa tullaan pohtimaan sitä, mitä, miksi ja miten nuorille tulisi puhua heidän oikeuksistaan ja asemastaan sijaishuollossa.

Näihin asioihin tartutaan hankkeessa siis vuodenvaiheen jälkeen. Itse olen jäämässä joulun alla äitiysvapaalle. Sen aikana Pasi vie hanketta eteenpäin hoitaen projektipäällikön tehtäviä.

Oikein hyvää joulun aikaa ja tulevaa uutta vuotta 2020 kaikille!

Reetta

Jokaisen nuoren tausta ja tilanne on omanlainen, myös sijaishuollossa. Myöskin nuorten tiedontarpeet ja tiedollinen ymmärrys ovat siten aina yksilöllisiä. Tämä näkökulma on vahvistunut ja konkretisoitunut kohtaamisissamme nuorten kanssa.

Siihen, millaisia tiedontarpeita nuorella on, vaikuttavat varmasti lukuisat eri tekijät. Vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi oma persoonallisuus, historia ja kokemukset sekä nuoren juuri senhetkinen elämäntilanne ja sen käsitteleminen.

NOJA-hankkeessa olemme pyrkineet löytämään keskeisiä kokonaisuuksia, joiden pohjalle ymmärrystä omasta yksilöllisestä asemasta sijaishuollossa voisi rakentaa. Nämä kokonaisuudet näkyvät yllä olevassa kuviossa: mitkä ovat nuoren erityisen tärkeät oikeudet sijaishuollossa; mitä keinoja järjestelmä tarjoaa nuorelle vaikuttaa itse omiin asioihinsa sekä; mitkä ovat eri sijaishuollon aikuisten vastuut ja velvollisuudet nuoren oikeuksien turvaajina.

”Oikeuksiahan nyt on vaikka mitä”, totesi eräskin nuori. Oikeuksia on tosiaan lukuisia ja lisäksi oikeuksia on eritasoisia. Näemmekin tärkeäksi, että nuori hahmottaisi ainakin ne kaikkein keskeisimmät perus- ja ihmisoikeudet, jotka lastensuojelun tulee hänelle turvata ja jotka ovat toisaalta sijaishuollon erityisessä huolenpidon kontekstissa erityisen alttiina ristiriitatilanteille.

Nuoren osallistumisoikeudet olemme nähneet tarpeelliseksi pilkkoa konkreettisempiin osiin. Olemme jaotelleet nuoren vaikuttamisen keinoja sijaishuollossa seuraavasti: nuoren oikeus tulla kuulluksi, oikeus saada perustelut, oikeus asiakastietoon sekä nuorella käytössä olevat eri oikeusturvakeinot.

Kolmas tärkeä hahmotettava kokonaisuus on eri aikuisten velvollisuudet ja vastuut sijaishuollossa: mitkä ovat oman sosiaalityöntekijän velvollisuudet, erityisesti suhteessa arjen aikuisiin? Entä mikä valvontaviranomaisen rooli on nuoren oikeuksien turvaajana? Myöskään muiden ammattilaisten, etenkään opettajien ja terveydenhuollon ammattilaisten, tärkeitä rooleja ei saa unohtaa.

Kun näistä kolmesta eri kokonaisuudesta ja niiden välisistä yhteyksistä alkaa hahmottua yhteneväisempi kuva sijaishuollon maailmasta, on myös yksityiskohtaisemman tiedon etsiminen ja muodostaminen helpompaa – kunkin nuoren omista tarpeista ja tilanteesta riippuen.