Artikkelit vanha

Lastensuojelun Keskusliiton kanssa laaditun ”Kaikkein tärkeimmät asiat – nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa” -oppaan yhteydessä tulee käyttöön verkkomateriaali, joka käsittelee nuoren oikeuksia sijaishuollossa. Verkkomateriaali on suunnattu sekä aikuisille että nuorille, ja sen toivotaan tarjoavan tukea yhteiselle oikeuksia koskevalle vuoropuhelulle. Materiaali löytyy osoitteesta www.oikeudetsijaishuollossa.fi.

Verkkomateriaaliin käsiteltäviksi ovat valikoituneet ne nuorelle kuuluvat perus- ja ihmisoikeudet, joihin liittyvät ilmiöt ovat sijaishuollossa erityisesti esillä. On kuitenkin tärkeä huomata, että yhtä lailla kaikki muut perus- ja ihmisoikeudet ovat nuorelle tärkeitä, eikä tarkastelua ole syytä rajoittaa ainoastaan materiaalissa käsiteltyihin oikeuksiin.

Oikeuksien kuvaukset on rakennettu materiaalissa seuraavasti:

• Ensin kuvataan niitä jokaiselle ihmiselle tärkeitä asioita, joita suojataan perus- ja ihmisoikeutena sekä kerrotaan mitä oikeuden antama suoja tarkoittaa käytännössä.
• Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan oikeuden merkitystä erityisesti sijaishuollossa.

Verkkomateriaali sisältää lisäksi aihetta taustoittavia kysymyksiä, esim. miksi oikeuksia koskeva tieto on nuorelle tärkeää ja mitä lapsen edulla tarkoitetaan, eli samoja teemoja kuin oppaassa.

Verkkomateriaalin sisällöt ovat syntyneet NOJA-hankkeen kokemuksista käsitellä oikeuksia nuorten kanssa. Materiaalia on kehitetty pitkin hankematkaa, sekä käytetty toiminnassa. Voidaan sanoa, että kyse on ollut prosessista, johon kaikki hankkeen aikana tavatut nuoret ja heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat vaikuttaneet. Palautetta on saatu ja haettu myös yhteistyötahojen aikuisilta, ja tekstejä ovat kommentoineet lisäksi tutkijat ja lapsen oikeuksien asiantuntijat. Kieltä on mietitty yhdessä selkokielen asiantuntijan kanssa.

Nuorten kanssa järjestettiin erikseen myös työpajat, joissa pohdittiin sekä oikeuksien sisältöjen kuvaamista että kuvitusideoita. Mukana oli nuoria, jotka olivat osallistuneet aiemmin hankkeen ryhmätoimintaan. Myös kevään 2019 työskentelyssä SOS-kehittäjänuorten kanssa mietittiin tekstejä ja kuvituksia.

Nuorilta tulleista kuvitusideoista haluamme nostaa erityisesti esiin seuraavat:

• Heijastin kuvastamassa aikuisen nuoreen kohdistamaa suojelua ja huolenpitoa.
• Idea ”suojakuplasta” kuvaamaan oikeutta koskemattomuuteen ja turvallisuuteen nousi esiin useammalta eri nuorelta.
• Oikeus kehitykseen ei ollut helpoin kuvituksen keksimisen osalta. Mikä innovatiivinen idea siis olikaan pelimaailmaa resonoiva nuoli ”level up” kuvaamaan siirtymistä aina seuraavalle tasolle!

Kuvitukset toteutti loistava graafinen suunnittelija Inka Kosonen.

Matkan varrella saadussa palautteessa on välillä nostettu esiin kysymys siitä, voisiko materiaali sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi lastensuojelulain sääntelystä. Kysymys on perusteltu ja varmasti myös sentyyppiselle materiaalille on tarvetta. Tässä materiaalissa on kuitenkin haluttu kuvata ennen kaikkea perus- ja ihmisoikeuksien perustavanlähtöisiä ideoita ja tavoitteita.

Tarkastelutapaa voi ehkä kuvata ilmiölähtöiseksi. Tavoitteena on auttaa ennen kaikkea hahmottamaan kokonaisuuksia ja asioiden välisiä yhteyksiä, ja tarjota näin tukea nuoren sijaishuoltoasiakkuuden yhteiselle perus- ja ihmisoikeusperustaiselle tarkastelulle.  Lainsäädäntö ja järjestelmät muuttuvat nopeaan tahtiin. Siltä osin kuin se on mahdollista, materiaalissa on pyritty myös siihen, että se kestäisi aikaa. Toivottavasti materiaali onnistuu kuitenkin herättelemään lisätiedon tarpeita, ja vastaukset taas löytyisivät nuorten ja aikuisten yhteisissä keskusteluissa.

On myös hienoa, jos materiaali osoittautuu sellaisesti, että sitä voisi hyödyntää erilaisten jatkokehittelyjen pohjana. Ehkä sisältöjä hyväksikäyttäen voisi esim. laatia yhdessä nuorten kanssa oman esitteen nuoren oikeuksista ja niiden turvaamisesta juuri heidän omassa sijaishuoltopaikassaan? Hyödynnettävyyden lisäämiseksi materiaalin voi myös tulostaa sivuilta ja suoraan tästä.

Hankematka alkaa olla viittä vaille valmis, sillä meneillään on viimeinen varsinainen hankekuukausi. Pasi aloitti jo kuun alussa uudessa tehtävässä, mutta jatkaa loppuun asti osa-aikaisena. Hän siirtyy Lapsistrategian projektiin, jossa nuoria kuullaan lastensuojelulain muuttamista koskevasta lakiesityksestä. Mikä hienointa, projektissa on tarkoitus hyödyntää myös hankkeemme kokemuksia – onhan tiedolla ja ymmärryksen varmistamisella mitä suurin merkitys lasten ja nuorten kuulemisen yhteydessä.

Viime kuukaudet ovat kuluneet tiiviisti Lastensuojelun Keskusliiton kanssa laadittavan yhteisoppaan kirjoittamisessa. Opas julkaistaan maaliskuun lopussa. Oppaassa käydään läpi sitä, mikä oikeuksia koskeva tieto on nuorelle sijoituksen aikana keskeistä ja miten aiheita voi käsitellä yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi tarkastellaan nuoren tiedollisia oikeuksia koskevaa sääntelyä sekä pohditaan tiedon merkitystä. Oppaan yhteydessä julkaistaan erityisesti oikeuksien sisältöjä käsittelevä Tärkeitä oikeuksia sijaishuollossa -verkkomateriaali. Materiaalista ja sen syntyprojektista kirjoitamme vielä erikseen.

Hankkeessa työskentelimme nuorten kanssa ryhmämuotoisesti, mutta oppaassa lähestymistavaksi on otettu joustavuus: mallinnukset on tarkoitettu hyödynnettävästi niin ryhmä- kuin yksilötyöskentelyssäkin. Opas on myös suunnattu laajasti kaikille eri lastensuojelualan toimijoille. Ajatuksena on, että näin hankkeessa kehitetyt tavat lisätä nuorten oikeudellista ymmärrystä voivat levitä mahdollisimman tehokkaasti. Toivomme todella, että opas osoittautuu hyödylliseksi välineeksi edistää nuorten tiedollisia oikeuksia!

Lisäksi olemme viime kuukausina tavanneet ja kertoneet hankkeen kokemuksista eri tahoille. Usein on kysytty, yllättikö hankkeen aikana jokin erityisesti? Näissä hetkissä huomaa, miten osin on vaikea jälkikäteen tavoittaa ajatuksia, joita ennen projektin alkua on ollut. Ehkä helpompi on vastata, mikä ei yllättänyt meitä: nuorten kanssa saa aikaan todella mielenkiintoisia keskusteluita laajasti eri perus- ja ihmisoikeuslähtöisistä teemoista ja asioiden pohtiminen yhdessä nuorten kanssa on mukavaa. Jokainen nuori on yksilö, jolla on omat kiinnostuksen kohteensa, osallistumisen tapansa sekä tarpeensa tietää asioista ja käsitellä niitä.

Kokemuksia kerromme myös 30.3. järjestettävässä webinaarissa, jonne voi ilmoittautua täältä:
https://www.lskl.fi/tapahtumat/webinaari-kaikkein-tarkeimmat-asiat-nuoren-oikeus-oikeuksiaan-koskevaan-tietoon-sijaishuollossa/

Olemme tehneet Osallisuuden Ajan kanssa yhteistyötä koko hankkeen ajan, ja mielenkiintoisia suunnitelmia on myös hankkeen jälkeiselle ajalle NOJA-mallinnusten ja kertyneen tietotaidon hyödyntämisestä Osallisuuden Ajan puitteissa. Aiemmin kerroimmekin jo yhteistyöstä SOS-lapsikylän kanssa ja sen hienoista jatkoista.

Vaikka tämä hanke päättyy, monia erilaisia jatkopolkuja on siis näkyvissä. Itse jään seuraavaksi vielä astetta konkreettisemmin ”kotitoimistolle”, eli lasten kanssa kotiin. Projekti on ollut hieno ja arvokas kokemus. Ennen kaikkea se on ollut hyvin opettavainen, ja saanut todella ymmärtämään, mistä perus- ja ihmisoikeuksissa on syvimmillään kyse. Niistä lasten ja nuorten aivan Kaikkein Tärkeimpien Asioiden suojelemisesta, jotka meidän aikuisten velvollisuutena on turvata jokaiselle ainutlaatuiselle lapselle ja nuorelle.

Reetta

Puhuttaessa nuorille kuuluvista oikeuksista esiin nousee usein kysymys myös nuorten velvollisuuksista. Asiaa on tarkasteltu mm. yhteiskuntaan liittymiselle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle annettavien merkitysten kautta. Usein velvollisuudet liittyvät oikeuksien käyttöön, esimerkiksi nuorten taloudelliseen toimijuuteen. Myös itsestä huolehtiminen edellyttää vastuullista toimintaa.

Lasten ja nuorten kohdalla velvollisuudet liittyvät usein arjen tilanteisiin. Vastuulliseen ajatteluun opitaan harjoittelemalla. Vastuullisuus vaatii sitoutumista, reflektointia ja konkreettisia taitoja. Vastuullisuus on jo olemassa ja samalla osin vielä potentiaalina kasvavassa ja kehittyvässä lapsessa ja nuoressa. Sen vuoksi todellista vastuun kantamisen taakkaa on tärkeä rajata heidän kohdallaan. Pienikin lapsi oppii helposti vihreän valon merkityksen tieliikenteessä, mutta vastuu omasta tai muiden turvallisuudesta on kuitenkin paljon isompi kysymys. Sen haltuunotto vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevat ajatukset ovat yhteydessä ihmisenä kasvun ja erityisesti vastuunottoon kasvamisen välttämättömyyteen.  Tämä on yksi syy, miksi lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä sekä omista että muiden perus- ja ihmisoikeuksista.

Perus- ja ihmisoikeudet rakentavat korvaamattomalla tavalla käsitystämme hyvän ja ihmisarvoisen elämän perusedellytyksistä. Nuorille se tarkoittaa tietoa oikeuksistaan, joiden avulla he voivat jäsentää arvoaan ihmisinä ja muokata käsitystään vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perusteista maailmassa.

Perus- ja ihmisoikeusperustainen lähestymistapa painottaa ajatusta, että meidän kaikkien tulee osoittaa kunnioitusta ihmisarvoa turvaavia oikeuksia kohtaan ja noudattaa niitä. Tämä on mahdollista, kun jo lapsena ja nuorena opimme tunnistamaan niitä tilanteita, joissa oikeudet toteutuvat, niiden toteutumista edistetään tai niitä erityisesti suojataan.

Vastuullisuus itseä ja muita kohtaan rakentuu arvostamisen ja kunnioittamisen asenteesta, ja siihen liittyy kyky arvioida niin omaa hyvinvointia kuin myös kanssaihmisten tarpeita. Vastuullisuuden perustana on myös taito hahmottaa erilaisia syy-seuraussuhteita, joihin jo lapsuusiällä on tärkeä saada monipuolisesti kokemusta. Vastuullisuuteen kasvamista vahvistaa lapsen ja nuoren oma kokemus hyvästä ja oikeudenmukaisuudesta. Sitä vahvistaa myös lasten ja nuorten mahdollisuus kiinnittää tärkeinä pitämiään asioita pysyväksi osaksi omaa elämäänsä ja osallisuuttaan. Tulevaisuuden kuva on myös tärkeä: viime kädessä vastuullisuuteen liittyy kysymys luottamuksesta ja kyvystä ylläpitää toivoa elämän muutoskohdissa ja maailmankuvan muuttuessa.

Pasi Pollari

Lapsen oikeuksien viikkoa, joka huipentuu lapsen oikeuksien päivään 20.11., vietetään tänä vuonna unelmiin ja tulevaisuuteen liittyvillä teemoilla.

Unelmien arvo on niiden ainutkertaisuudessa: ne kasvavat yksilön kokemuksien ja maailmankuvan kautta. Nuoren kohdalla unelmat ovat keino kiinnittyä omaan ihmisarvon kokemukseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Nuoren unelmien tulee saada näkyä.

Nuorella haaveet ja unelmat liittyvät usein tulevaisuuden opiskeluihin ja ammatinvalintaan. Unelmien kannalta oleellinen perus- ja ihmisoikeus onkin oikeus oppimiseen, ja aikuisen sille antama tuki. On sanomattakin selvää, että myös oikeus terveyteen on tärkeä unelmia kannatteleva oikeus. Nuoren mielenterveyden tukemisella voi olla ratkaiseva merkitys tilanteissa, joissa esiintyy unelmia lannistavaa näköalattomuutta.

Luovuus kumpuaa levosta. Unelmointi ei ole helppoa tilanteessa, jossa arki väsyttää ja elämästä puuttuu mielekkäitä virikkeitä. Sen sijaan levännyt, ja merkityksellisen tekemisen kautta inspiroitunut mieli voi johtaa unelmia aivan uudenlaisille poluille. Siksi nuoren oikeus lepoon ja vapaa-aikaan on niin tärkeä toteutua. Oikeutta leikkiin ei saa unohtaa nuorisoikäistenkään kohdalla.

Aikuisten rooli nuoren unelmien kohtaamisessa, tukemisessa ja toteuttamisessa on keskeinen. Nuorten unelmia tulee käsitellä hienovaraisesti, sillä ne ovat yhteydessä kokemuksiin ja ymmärrykseen itsestä ja maailmasta. Nuori tarvitsee tukea unelmakuviensa ja näkemystensä rakentamisessa ja muokkaamisessa. On tärkeää vahvistaa uskoa unelmiin realistisella ja suunnitelmallisella tavalla, välttäen ennakkoluuloja ja asenteita, jotka vahvistaisivat kielteistä ja unelman kanssa yhteensopimatonta minäkuvaa. Unelmia ei tule nähdä vain ihmisen sisäisen maailman tuotoksina, vaan ne rakentuvat vuorovaikutuksessa.

Nuoren oikeuksiaan ja asemaansa koskeva tieto vahvistaa nuoren kuvaa itsestään ja suhteestaan ympäröivään maailmaan. Saatu asianmukainen tieto muokkaantuu vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa ymmärrykseksi. Kasvava ymmärrys taas luo nuorelle uudella tavalla kuvaa elämässä tavoiteltavista asioista, uskoa mahdollisuuksiin tavoitella haluamiaan asioita, käsitystä omista kyvyistä unelmien saavuttamiseksi sekä visioita konkreettisesta suunnitelmasta kohti unelmia. Tätä kaikkea voidaan kutsua myös unelmoinniksi.

Vinkki lapsen oikeuksien viikon viettoon: Pohtikaa ja keskustelkaa yhdessä millaisiin arvoihin ja periaatteisiin hyvä, unelmia kannatteleva kasvatus perustuu. Tämän keskustelun tueksi voi tarkastella lapsenhuoltolain 1 §:ä, joka ohjaa kaikkea, myös sijaishuollossa tehtävää kasvatustyötä.

Lainkohdan voi printata täältä.

Hyvää lapsen oikeuksien viikkoa kaikille!

Palasin lokakuun alussa antoisan vanhempainvapaan jälkeen taas töihin. Kymmenen kuukautta kului toisaalta nopeasti, mutta ehtipä maailma sinä aikana muuttua!

Korona vaikutti tietysti hankkeen ryhmätoimintaan keväällä, ja myös esimerkiksi lastensuojelun kesäpäiville suunniteltu työpaja jäi harmi kyllä toteutumatta. Onneksi saimme kuitenkin yhteistyön SOS-lapsikylän kanssa siirrettyä alkusyksylle. Toimintaa on järjestetty yhdessä SOS-kehittäjäryhmän kanssa, ja kehittäjänuoren tuominen mukaan toiminnan vetämiseen yhdessä ammattilaisen kanssa on toiminut erittäin hyvin. Nuorten palaute toiminnasta on ollut innostunutta!

Olemme päässeet pitkälle myös laitosyhteistyön suunnittelussa yhdessä Osallisuuden Ajan kanssa. Ajatuksena on NOJA:ssa kehiteltyjen mallinnusten ja puhetapojen yhdistäminen Osallisuuden Ajan yhteiskehittämistoimintaan. Vallitseva tilanne on vaikeuttanut käytännön toteutusta, mutta toiveena on tavalla tai toisella ehtiä pilotoida toimintaa käytännössäkin lähikuukausien aikana.

Iso loppuhankkeen kokonaisuus on yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa laadittava julkaisu, joka ilmestyy alkuvuodesta. Julkaisun yhteydessä vapaaseen käyttöön tulee myös verkkomateriaali, jota olemme laatineet pitkin hankematkaa ja käyttäneet yhteistyötahojen kanssa.

Loppuhankkeen aikana käymme lisäksi kertomassa eri tahoille kokemuksistamme. Olettehan yhteydessä, jos haluatte omassa organisaatiossanne kuulla hankkeemme kokemuksista, niin sovitaan (etä)tapaaminen!

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille,

Reetta

Lastensuojelun sijaishuollossa olevien nuorten asemaa ja oikeuksia on arvioitu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraportissa. Loppuraportti sisältää luonnoksen lastensuojelulainsäädännön uudistamiseksi. Luonnoksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Nuorten käyttämään reilu-sanaan sisältyy samoja merkityksiä kuin oikeudenmukaisuuteen. Nuoret muodostavat arjen kokemusten kautta käsityksensä siitä, miten elämä kohtelee heitä ja milloin asiat tapahtuvat reilulla tavalla. Nuorten käsitykset reiluudesta ovat olleet tärkeässä osassa, kun NOJA-hankkeessa on keskusteltu nuorten kanssa ihmisarvosta ja oikeudenmukaisuudesta.

On aina mielenkiintoista asettua pohtimaan nuorten kanssa, mistä ihmiselämän arvokkuutta koskeva kokemus lopulta kumpuaa. Tärkeää ihmisarvon kannalta on nähdä ne asiat, jotka luovat perustan ihmisen kokemalle hyvälle elämälle. Jokainen määrittelee viimekädessä itse elämälleen tärkeät asiat. On kuitenkin myös asioita, jotka kunkin yksilön omasta kokemuksesta ja mielipiteestä huolimatta on katsottava kuuluvan kaikille ihmisille ja jotka ovat tärkeitä ihmisarvoisen elämän kannalta. Perus- ja ihmisoikeudet ovat osoitus yhteiskuntamme sitoutumisesta ihmisarvon merkitykseen. Näille oikeuksille on annettu erityisen vahva asema juurikin sen vuoksi, että emme halua, että ihmisarvon perusteita muutetaan kulloinkin vallassa olevien mielijohteesta tai poikkeusolojen vuoksi liian kevyin perustein. Perus- ja ihmisoikeudet myös sitovat meidät kunnioittamaan, turvaamaan ja edistämään niitä yhteiskunnassamme.

Nuoren kuva omasta arvokkuudestaan on pitkälti kiinni siitä, mikä on hänen kokemuksensa elämässään vaikuttavien aikuisten toimien tarkoituksenmukaisuudesta, toteuttamistavoista sekä kohtaamisen laadusta. Tämä korostuu erityisesti niissä tilanteissa, joissa lapsen elämäntilanne on haasteellinen.

Vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmä haluaa vahvistaa vaativaa tukea tarvitsevien nuorten huolenpitoa ja kuntoutusta. Tilanteissa on usein kysymys lapsen tai nuoren omaa henkeä, terveyttä tai kehitystä vakavasti vaarantavasta käyttäytymisestä, joka on katkaistava. Nuoren oikeus elämän ja turvallisuuden suojeluun edellyttää sijaishuollon mahdollisuutta puuttua nuoren tilanteeseen rajoittamalla nuorelle kuuluvia oikeuksia, usein hänen itsemääräämisoikeuttaan. Kysymys on kuitenkin lähtökohtaisesti laaja-alaisemmasta asiasta, nuoren tarpeisiin vastaavan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen määrittelystä ja niihin vastaamisesta.

Vaativan tuen tarpeessa olevien nuorten kohdalla reiluuden kokemusta on tärkeä edistää ja turvata. Tavoitetta tukee nuoren tiedollisten oikeuksien toteutuminen. Uudistamistyöryhmä on huomioinut tämän tavoitteen hyvin. Lastensuojelulain muuttamista koskevassa luonnoksessa ehdotetaan muun muassa, että erityisen huolenpidon jakson toteuttamisen yhteydessä nuoren tulee voida tavata säännöllisesti hoitavaa lääkäriään, psykologia, sosiaalityön asiantuntijaa ja laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavaa johtajaa. Edellä mainittujen henkilöiden on myös osallistuttava lapsen hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan sekä seurattava ja arvioitava asetettuja tavoitteita säännöllisesti. Lisäksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee toimia hyvässä yhteistyössä ja tässä tarkoituksessa tavattava lasta, lapsen vanhempia, huoltajia tai muita lapsen hoidosta ja huolenpidosta vastaavia henkilöitä säännöllisesti erityisen huolenpidon jakson aikana.

Edellä mainituilla ammattilaisilla on tärkeä rooli siinä, että nuoret saavat asianmukaista tietoa. Nuorilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus hyödyntää tietoa, kun erityisen huolenpidon jakson tavoitteita määritellään sekä työskennellään niiden mukaisesti. Osallisuuden tukeminen on tässä tärkeää.

Nuoren reiluuden kokemusta lisää se, että työskentely hänen kanssaan on lähtökohtaisesti hoidollista, huolenpidollista ja kuntouttavaa. Kun nuori ymmärtää, että häneen kohdistuvilla toimilla pyritään vastaamaan hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa, se vähentää vastakkainasettelua nuoren ja aikuisten välillä.

Nuoren reiluuden kokemus on paljolti kiinni siitä, että asiat perustellaan hänelle ymmärrettävällä tavalla ja hän saa tukea, joka vastaa hänen tarpeitaan.

Pasi Pollari

Hallitusohjelmassa on sitouduttu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan kansallisen lapsistrategian laatimiseen. Hallitus on käynnistänyt parlamentaarisen komiteavalmistelun. Lapsistrategiakomitean ensimmäinen kokous pidettiin kesäkuun puolivälissä.

Lapsistrategia toimii lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineenä. Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita henkilöitä. Pitkäjänteisen ja kestävän lapsia ja nuoria koskevan politiikan luominen edellyttää sen ankkurointia perus- ja ihmisoikeuksiin ja niiden aktiiviseen toteuttamiseen.

Lapsistrategian valmistelua varten olemme laatineet sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvityksen lapsistrategian oikeudellisesta perustasta. Julkaisussa käymme läpi valmisteilla olevan strategian oikeudellista ja yhteiskunnallista kontekstia, strategian kannalta olennaisia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita sekä ihmisoikeuksien kansainvälisten valvontaelinten Suomelle antamia suosituksia.

Vaikka lapsen oikeuksien sopimus on erityisen merkittävässä roolissa lapsistrategiassa, on tarpeen korostaa myös muiden ihmisoikeussopimusten merkitystä lasten ja nuorten oikeuksien turvaamisessa. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja ovat tärkeitä kaikkien lasten ja nuorten kannalta. Haluamme korostaa myös sitä, että perus- ja ihmisoikeuksia on tulkittava kokonaisuutena ja sitä että perus- ja ihmisoikeudet muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, jossa eri oikeudet ovat yhteydessä toisiinsa, riippuvat toisistaan ja vahvistavat toisiaan.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että valtio saattaa sopimuksen periaatteet ja määräykset yleisesti sekä aikuisten että lasten tietoon tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti (42 artikla). Tieto lapsen oikeuksista on tärkeää paitsi lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen, niin myös kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Lapsille ja nuorille annettava tieto liittyy heidän näkemystensä kunnioittamiseen sekä oikeuteen osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ja toimintaan. Lapsen oikeuksia koskevan koulutuksen tulee olla säännöllistä ja järjestelmällistä. Koulutusta ja sen toteutumista on myös seurattava ja arvioitava laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Lapsen oikeuksia koskeva koulutus tulee liittää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutukseen.

Osallisuuden yksi keskeinen osa-alue on lapsen ja nuoren mahdollisuus saada tietoa tilanteesta, prosessista ja omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan siinä. Lasten ja nuorten tilanteet ovat yksilöllisiä: lapsi tai nuori saattaa tarvita ainoastaan asiatietoa tilanteesta ja eri vaihtoehdoista ja kykenee tämän perusteella muodostamaan oman mielipiteensä asiasta, kun taas toinen lapsi tai nuori kaipaa paljon tukea ja rohkaisua voidakseen ilmaista omia näkemyksiään.

Keskeistä ei ole yksinomaan tiedon antaminen ja tiedon sisältö. Myös toimintaympäristöllä on oleellinen merkitys. Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa omalle iälleen ja kehitystasolleen sopivalla tavalla ja niiden kanavien kautta, joita he ovat tottuneet käyttämään. Lapset ja nuoret arvostavat myös tilanteita, joissa he voivat vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa pohtia asioita ja kokea, että heidän näkemyksensä tilanteessa ovat tulleet kuulluksi.

Lapsilta ja nuorilta saatava tieto on tärkeää. Lapsilla ja nuorilla on omasta arjestaan ja palveluista paljon kokemuksia ja asiantuntemusta. Lasten ja nuorten kokemustiedon hyödyntäminen auttaa parempien ja lapsiystävällisempien palveluiden kehittämisessä. Lasten ja nuorten tulisikin voida laaja-alaisemmin ja tehokkaammin vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin ja heitä koskevien toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin. Niiden toteutuksessa tulisi tukea ja vahvistaa lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja pyrkiä edistämään heidän osallisuuden kokemuksiaan.

Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta -julkaisu

Kansallisen lapsistrategian valmistelusta.

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Kirjoittajat ovat Nuorten oikeudet ja asema sijaishuollossa (NOJA) -hankkeen ohjausryhmässä.