Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan

Hallitusohjelmassa on sitouduttu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan kansallisen lapsistrategian laatimiseen. Hallitus on käynnistänyt parlamentaarisen komiteavalmistelun. Lapsistrategiakomitean ensimmäinen kokous pidettiin kesäkuun puolivälissä.

Lapsistrategia toimii lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineenä. Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita henkilöitä. Pitkäjänteisen ja kestävän lapsia ja nuoria koskevan politiikan luominen edellyttää sen ankkurointia perus- ja ihmisoikeuksiin ja niiden aktiiviseen toteuttamiseen.

Lapsistrategian valmistelua varten olemme laatineet sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvityksen lapsistrategian oikeudellisesta perustasta. Julkaisussa käymme läpi valmisteilla olevan strategian oikeudellista ja yhteiskunnallista kontekstia, strategian kannalta olennaisia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita sekä ihmisoikeuksien kansainvälisten valvontaelinten Suomelle antamia suosituksia.

Vaikka lapsen oikeuksien sopimus on erityisen merkittävässä roolissa lapsistrategiassa, on tarpeen korostaa myös muiden ihmisoikeussopimusten merkitystä lasten ja nuorten oikeuksien turvaamisessa. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja ovat tärkeitä kaikkien lasten ja nuorten kannalta. Haluamme korostaa myös sitä, että perus- ja ihmisoikeuksia on tulkittava kokonaisuutena ja sitä että perus- ja ihmisoikeudet muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, jossa eri oikeudet ovat yhteydessä toisiinsa, riippuvat toisistaan ja vahvistavat toisiaan.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että valtio saattaa sopimuksen periaatteet ja määräykset yleisesti sekä aikuisten että lasten tietoon tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti (42 artikla). Tieto lapsen oikeuksista on tärkeää paitsi lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen, niin myös kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Lapsille ja nuorille annettava tieto liittyy heidän näkemystensä kunnioittamiseen sekä oikeuteen osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ja toimintaan. Lapsen oikeuksia koskevan koulutuksen tulee olla säännöllistä ja järjestelmällistä. Koulutusta ja sen toteutumista on myös seurattava ja arvioitava laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Lapsen oikeuksia koskeva koulutus tulee liittää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutukseen.

Osallisuuden yksi keskeinen osa-alue on lapsen ja nuoren mahdollisuus saada tietoa tilanteesta, prosessista ja omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan siinä. Lasten ja nuorten tilanteet ovat yksilöllisiä: lapsi tai nuori saattaa tarvita ainoastaan asiatietoa tilanteesta ja eri vaihtoehdoista ja kykenee tämän perusteella muodostamaan oman mielipiteensä asiasta, kun taas toinen lapsi tai nuori kaipaa paljon tukea ja rohkaisua voidakseen ilmaista omia näkemyksiään.

Keskeistä ei ole yksinomaan tiedon antaminen ja tiedon sisältö. Myös toimintaympäristöllä on oleellinen merkitys. Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa omalle iälleen ja kehitystasolleen sopivalla tavalla ja niiden kanavien kautta, joita he ovat tottuneet käyttämään. Lapset ja nuoret arvostavat myös tilanteita, joissa he voivat vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa pohtia asioita ja kokea, että heidän näkemyksensä tilanteessa ovat tulleet kuulluksi.

Lapsilta ja nuorilta saatava tieto on tärkeää. Lapsilla ja nuorilla on omasta arjestaan ja palveluista paljon kokemuksia ja asiantuntemusta. Lasten ja nuorten kokemustiedon hyödyntäminen auttaa parempien ja lapsiystävällisempien palveluiden kehittämisessä. Lasten ja nuorten tulisikin voida laaja-alaisemmin ja tehokkaammin vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin ja heitä koskevien toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin. Niiden toteutuksessa tulisi tukea ja vahvistaa lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja pyrkiä edistämään heidän osallisuuden kokemuksiaan.

Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta -julkaisu

Kansallisen lapsistrategian valmistelusta.

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Kirjoittajat ovat Nuorten oikeudet ja asema sijaishuollossa (NOJA) -hankkeen ohjausryhmässä.