Lastensuojelun sijaishuollossa olevien nuorten asemaa ja oikeuksia on arvioitu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraportissa. Loppuraportti sisältää luonnoksen lastensuojelulainsäädännön uudistamiseksi. Luonnoksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Nuorten käyttämään reilu-sanaan sisältyy samoja merkityksiä kuin oikeudenmukaisuuteen. Nuoret muodostavat arjen kokemusten kautta käsityksensä siitä, miten elämä kohtelee heitä ja milloin asiat tapahtuvat reilulla tavalla. Nuorten käsitykset reiluudesta ovat olleet tärkeässä osassa, kun NOJA-hankkeessa on keskusteltu nuorten kanssa ihmisarvosta ja oikeudenmukaisuudesta.
On aina mielenkiintoista asettua pohtimaan nuorten kanssa, mistä ihmiselämän arvokkuutta koskeva kokemus lopulta kumpuaa. Tärkeää ihmisarvon kannalta on nähdä ne asiat, jotka luovat perustan ihmisen kokemalle hyvälle elämälle. Jokainen määrittelee viimekädessä itse elämälleen tärkeät asiat. On kuitenkin myös asioita, jotka kunkin yksilön omasta kokemuksesta ja mielipiteestä huolimatta on katsottava kuuluvan kaikille ihmisille ja jotka ovat tärkeitä ihmisarvoisen elämän kannalta. Perus- ja ihmisoikeudet ovat osoitus yhteiskuntamme sitoutumisesta ihmisarvon merkitykseen. Näille oikeuksille on annettu erityisen vahva asema juurikin sen vuoksi, että emme halua, että ihmisarvon perusteita muutetaan kulloinkin vallassa olevien mielijohteesta tai poikkeusolojen vuoksi liian kevyin perustein. Perus- ja ihmisoikeudet myös sitovat meidät kunnioittamaan, turvaamaan ja edistämään niitä yhteiskunnassamme.
Nuoren kuva omasta arvokkuudestaan on pitkälti kiinni siitä, mikä on hänen kokemuksensa elämässään vaikuttavien aikuisten toimien tarkoituksenmukaisuudesta, toteuttamistavoista sekä kohtaamisen laadusta. Tämä korostuu erityisesti niissä tilanteissa, joissa lapsen elämäntilanne on haasteellinen.
Vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmä haluaa vahvistaa vaativaa tukea tarvitsevien nuorten huolenpitoa ja kuntoutusta. Tilanteissa on usein kysymys lapsen tai nuoren omaa henkeä, terveyttä tai kehitystä vakavasti vaarantavasta käyttäytymisestä, joka on katkaistava. Nuoren oikeus elämän ja turvallisuuden suojeluun edellyttää sijaishuollon mahdollisuutta puuttua nuoren tilanteeseen rajoittamalla nuorelle kuuluvia oikeuksia, usein hänen itsemääräämisoikeuttaan. Kysymys on kuitenkin lähtökohtaisesti laaja-alaisemmasta asiasta, nuoren tarpeisiin vastaavan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen määrittelystä ja niihin vastaamisesta.
Vaativan tuen tarpeessa olevien nuorten kohdalla reiluuden kokemusta on tärkeä edistää ja turvata. Tavoitetta tukee nuoren tiedollisten oikeuksien toteutuminen. Uudistamistyöryhmä on huomioinut tämän tavoitteen hyvin. Lastensuojelulain muuttamista koskevassa luonnoksessa ehdotetaan muun muassa, että erityisen huolenpidon jakson toteuttamisen yhteydessä nuoren tulee voida tavata säännöllisesti hoitavaa lääkäriään, psykologia, sosiaalityön asiantuntijaa ja laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavaa johtajaa. Edellä mainittujen henkilöiden on myös osallistuttava lapsen hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan sekä seurattava ja arvioitava asetettuja tavoitteita säännöllisesti. Lisäksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee toimia hyvässä yhteistyössä ja tässä tarkoituksessa tavattava lasta, lapsen vanhempia, huoltajia tai muita lapsen hoidosta ja huolenpidosta vastaavia henkilöitä säännöllisesti erityisen huolenpidon jakson aikana.
Edellä mainituilla ammattilaisilla on tärkeä rooli siinä, että nuoret saavat asianmukaista tietoa. Nuorilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus hyödyntää tietoa, kun erityisen huolenpidon jakson tavoitteita määritellään sekä työskennellään niiden mukaisesti. Osallisuuden tukeminen on tässä tärkeää.
Nuoren reiluuden kokemusta lisää se, että työskentely hänen kanssaan on lähtökohtaisesti hoidollista, huolenpidollista ja kuntouttavaa. Kun nuori ymmärtää, että häneen kohdistuvilla toimilla pyritään vastaamaan hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa, se vähentää vastakkainasettelua nuoren ja aikuisten välillä.
Nuoren reiluuden kokemus on paljolti kiinni siitä, että asiat perustellaan hänelle ymmärrettävällä tavalla ja hän saa tukea, joka vastaa hänen tarpeitaan.
Pasi Pollari
