Tieto ja sen hallittavuus on perinteisesti liitetty vallankäyttöön. Sanotaan myös, että tieto
voimaannuttaa tekemään omaa elämää koskevia valintoja. Nämä molemmat tiedon
merkittävyyttä koskevat näkökulmat kuuluvat osana sijoitetun nuoren elämään. Omaa elämää
koskevat valinnat ja itsenäistyminen kulkevat yhä vahvempana liitoksena nuoruudesta kohti
aikuisuutta.
Sijoitetulle nuorille on merkityksellistä tieto, joka koskee omaa asiakkuutta ja sijaishuollon
toimintaa ja on nuorelle ymmärrettävää. Ymmärrys on edellytys sille, että nuoret voivat kokea
luottamusta aikuisten toimia ja päätöksiä kohtaan.
Tiedon välittäminen nuorille edellyttää aikuisilta aktiivisuutta. Tärkeä lähtökohta on, että tiedon
välittäminen tapahtuu aina nuoria kunnioittavassa ja arvostavassa vuorovaikutuksessa, mikä
rohkaisee nuoria myös itseään rakentamaan ja esittämään mielipiteensä saamastaan tiedosta.
Lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten kokemusten mukaan heillä ei ole aina riittävästi tietoa
siitä, mitä tehdä tai keneen ottaa yhteyttä, jos kokee kohtelunsa vääräksi tai oikeuksiaan muulla
tavoin loukatuksi. Havaitut puutteet tiedollisten oikeuksien toteutumisessa ovat osaltaan
johtaneet lastensuojelulain sääntelyn tarkistamiseen. Erityisesti on tarkennettu
rajoitustoimenpiteitä ja oikeusturvakeinoja koskevan tiedon antamista koskevia säännöksiä.
Muutokset lastensuojelulakiin tulivat voimaan 1.1.2020.
Nyt toteutettu lainsäädännön muutos tarjoaa hyvän mahdollisuuden käydä keskustelua
sijoitettujen nuorten ja työntekijöiden kesken siitä, miksi lastensuojelun sääntely on tärkeää, mitä
sillä tavoitellaan tai miksi oli tärkeää uudistaa sääntelyä juuri nyt. Keskustelu muodostuu
luontevaksi osaksi nuoren sijoituksen aikaista prosessia, jossa nuori rakentaa ymmärrystään
sijoituksensa merkityksestä elämälleen.
Nuorten ja aikuisten yhteistyönä laatima hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on erinomainen
työväline nuorten ja aikuisten väliseen yhteiseen keskusteluun, jossa nuorille voidaan avata
näkökulmia heidän arkensa hyvinvointia turvaavaan sääntelyyn ja sen toteutuksen tapoihin
sijaishuoltopaikassa. Mutta, mikä tärkeää, nuoria on myös kuultava ja tarjottava heille
mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen. Suunnitelman laatimisen yhteydessä luodaan
kuvaa moniin nuorelle tärkeisiin asioihin, joita voi keskustelussa tarkentaa kysymyksin ja
vastauksin. Hienoa on ajatella, että valmistuttuaan suunnitelma on yleisesti nähtävissä. Näin
luodaan pohjaa keskustelun jatkamiselle nuorten ja aikuisten välillä. Lisäksi velvollisuus
suunnitelman tarkastamiseen on vuosittain.
Olemme NOJA -hankkeessa laatineet sijaishuoltopaikkojen kanssa tehtävää yhteistyötä varten
yhteenvedon lastensuojelulaitoksen työntekijöiden roolista tiedollisten oikeuksien turvaajina.
Yhteenvetoon on koottu keskeiset lainkohdat sekä näkökulmia lainsäädännön esitöistä ja
eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännöstä. Yhteenveto on vapaasti käytettävissä ja
levitettävissä, ja sen voi ladata ja tulostaa täältä.
Pasi
